“Voiko yksinäisyyteen kuolla?”
Seisahduin suuren, valaistun ulkomainoksen äärelle Helsingin pimeässä talvi-illassa, joskus vuoden 2010 kieppeillä. Jatkoin lukemista.
“Joka toinen päivä Suomessa yli 65-vuotias tekee itsemurhan. Suurimpana selittävänä tekijänä on yksinäisyys.”
Suurin piirtein näin luki ulkomainoksessa, jossa haettiin vapaaehtoisia ja lahjoituksia HelsinkiMissio-järjestön seniorityöhön. Silloin havahduin ensimmäisen kerran yksinäisyyden vaikutuksiin Suomessa. Erityisesti ikääntyneiden yksinäisyys riipaisi jostain syvältä.
Mitä konkreettista voin tehdä vähentääkseni yksinäisyyttä?
Voisinko minä tehdä jotain? Voisinko pienellä panoksellani vaikuttaa edes yhden yksinäisen ihmisen elämään niin, että hän tuntisi olevansa merkityksellinen, tulisi nähdyksi? Ehkä jopa niin, että hän tuntisi kuuluvansa johonkin, tuntisi olevansa olemassa?
Näistä ajatuksista alkoi matka, jonka aikana on tapahtunut paljon. Hakeuduin HelsinkiMission seniorityön vapaaehtoiseksi, opiskelin yhteisöpedagogiksi, työllistyin kansalaisjärjestöön koordinoimaan vapaaehtoistoimintaa ja tuoreimpana käänteenä ryhdyin yrittäjäksi. Näissä kaikissa rooleissa yksinäisyyden ehkäisy tai lieventäminen on ollut missio, jonka parissa tehtävä työ on tuntunut merkitykselliseltä. Syy tähän on selvä: työn jälki on konkreettista.
Muuttuvat elämäntilanteet ja turvaverkoston puute aiheuttavat yksinäisyyttä
On hyvä tiedostaa, että yllättävät käänteet voivat milloin tahansa muuttaa kenen tahansa elämänkulkua. Kukaan ei voi tuudittautua ajatukseen, että yksinäisyys tai avuntarve eivät kosketa minua. Jonain päivänä voi olla itse se, joka tarvitsee apua tai kokee yksinäisyyttä. Silloin voi saada takaisin sitä, mitä itse on antanut. Usein apua ja tukea saanut haluaa myös itse auttaa muita. Näin hyvän kierre jatkuu.
Nyt onkin hyvä hetki miettiä, voisiko itse tehdä jotain konkreettista toisen ilahduttamiseksi?
Auttaminen avuksi yksinäisyyteen
Ei tarvita laskinta tai tilastoja mittaamaan sitä ilon määrää, joka ihmisen kasvoilta paistaa kun hän saa oikealla hetkellä jotain tarvitsemaansa – on se sitten jutteluseuraa, kauppa-apua, seuraa kävelylle tai retkelle, uusi tuttava tai ystävä, hyväksyvä katse, vertaistukea, siivousapua, puhelu, lemmikinsilittelyhetki tai vaikka apua uuden kielen opettelussa.
Kun näkee, että omilla pienilläkin teoilla on vaikutusta, näitä tekoja haluaa tehdä lisää – on sitten kyseessä vapaaehtoistoiminta, työ tai perinteinen naapuriapu. Eikä kyseessä ole vain yksisuuntainen antaminen tai auttaminen. Välittämällä ja auttamalla saa taatusti myös itse jotain, mitä ei rahalla saa: hyvän mielen, merkityksellisyyden tunteen ja kokemuksen siitä, että voit todella vaikuttaa toisen ihmisen elämään hyvin pienellä vaivalla.
Näiden ajatusten myötä haastan kaikki mukaan tulemaan mukaan auttamisen tori Commuun. Maksuttomassa mobiilisovelluksessa voit pyytää ja antaa apua lähialueellasi. Commun kautta voit hakeutua paikalliseen vapaaehtoistoimintaan tai tarjoutua auttamaan naapuria tai vastaantulijaa. Ollaan ihmisiä ihmisille.
Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
(Tommy Tabermann / Pieni laulu ihmisestä)
Suuri kiitos yrittäjä ja Commun käyttäjä Jaana Santanen (luontouttaja.fi)!
Lataa nyt maksuton auttamisen tori Commu Google Play -kaupasta ja App Storesta!
Commu on mobiilisovellus, jossa voit pyytää ja antaa apua lähialueellasi. Naapuriapua, talkoilua, vertastukea, juttuseuraa… Commussa voit laittaa taitosi, kokemuksesi ja aikasi hyvään silloin kun sinulle sopii. Vastavuoroisesti voit myös pyytää apua arjen ongelmiin lähialueesi ihmisiltä. Commun on rakentanut kolme nuorta yrittäjää, joiden missio on tehdä auttamisesta ja avun pyytämisestä helpompaa.
Lue myös, miksi Satu, 24 tekee hyvää siivoamalla vähävaraisten koteja Commun kautta >
