Mitä on vertaistuki?

 

Vertaistuki on omaehtoista, vastavuoroista kokemusten vaihtoa, jossa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat tukevat toinen toistaan. Yhteisten kokemusten jakaminen lisää keskinäistä ymmärrystä. Toisten mielenterveyskuntoutujien selviytymistarinoiden kuuleminen on erityisen tärkeää yksinäisyyden hetkinä. Vertaistuen avulla ymmärretään paremmin menneisyyttä ja sitoudutaan nykyhetkeen, ja se antaa myös toiveikkuutta tulevan kohtaamiseen.

Kokemusten jakaminen vertaisten kesken, kunnioittavassa ilmapiirissä, lievittää ahdistuneisuutta ja poistaa pelkoa. Psykoosisairauteen sairastuminen aiheuttaa syrjäytymisen vaaran sekä negatiivisia ja leimaavia syyllisyyden ja häpeän tunteita. Samat ongelmat läpikäyneiden vertaisten tuki ja yhdessä jakaminen helpottavat tilannetta usein huomattavasti.

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/vertaistuki.aspx

 

Kriisin vaiheet ja niiden ymmärtäminen

 

Ihmiset selviävät eri tavoin rajuista elämänmuutoksista. Selviäminen riippuu monista tekijöistä, kuten aiemmista elämänkokemuksista, temperamentista, vakaumuksesta sekä sosiaalisesta tukiverkosta ja saadusta tuesta kriisin jälkeen. Traumaattisen kriisin etenemisen on kuitenkin usein nähty noudattavan seuraavia vaiheita: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Tämä jaottelu ei ole yksiselitteinen ja jakaa myös asiantuntijoiden näkemyksiä.

Monet kriisin kokeneet ovat esimerkiksi MIELI ry:n vertaistukiryhmissä kertoneet, että nämä vaiheet kuvaavat yleisellä tasolla hyvin tilanteen etenemistä. Jokaisella on kuitenkin yksilöllinen polkunsa, joka tulee ottaa toipumisessa huomioon.

 

Reaktiovaihe

 

Reaktiovaiheen aikana ihminen alkaa vähän kerrassaan kohdata järkyttävän tapahtuman ja yrittää muodostaa käsitystä tapahtuneesta ja sen merkityksestä. Reaktiovaiheessa olevien tuntemukset ovat usein samankaltaisia: ”Luulen tulevani hulluksi”, ”Pää ei kestä”, ”Selviänkö tästä ikinä?” Kriisin aiheuttanut tapahtuma voi toistua muistikuvina hereillä ollessa ja nukkuessa.

Reaktiovaiheessa oleva tarvitsee kuuntelijaa, konkreettisia ohjeita ja mahdollisuutta tulla kuulluksi. Hänellä saattaa olla tarve puhua tapahtumasta yhä uudelleen. Se voi tuntua läheisistä joskus hyvin raskaalta ja voimia vievältä. Puhumisella on kuitenkin tärkeä merkitys toipumisen kannalta. Se auttaa ymmärtämään tapahtunutta ja tunteita on helpompi kohdata, kun niille annetaan nimet. Kokemuksia voi jakaa ja saada tukea saman kokeneilta. Puhumalla myös oma käytös tulee ymmärretyksi. Lisäksi puhuminen mahdollistaa tilanteen tarkastelun eri näkökulmista ja sen merkityksen tiedostamisen.

Lisätietoja kriisin eri vaiheista alla!

https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/shokista-uuteen-alkuun/

 

Ohjeet vertaistuen antamiseen.

 

Mikäli keskustelussa herää epäilys omasta tai toisen henkilön akuutin hyvinvoinnin muutoksista kannattaa olla menemättä liian syvälliseksi ja tarvittaessa apua voi aina kysyä https://www.tuntuu.fi/apua.html. Joskus vertaistukea antaessa kannattaa vain rohkaista hakemaan apua julkiselta puolelta ja tarvittaessa olla tukena kotona poistumisen kynnyksen madaltamiseksi.

Vertaistukea antaessa muista tunnustella omaa jaksamista ja voimavaroja muiden auttamiseen. Ole empaattinen itsellesi ja vie keskustelu juuri niin syvälliseksi, kuin sinusta tuntuu.

https://www.tuntuu.fi/apua.html Sivustolta löydät hyviä chättejä vinkkien kysymiseen itsellesi ja toiselle. Paikalliset kriisi/terveyskeskukset lisäksi ohjeistavat tarvittavan avun pariin. Hätätilanteissa ole yhteydessä 112.  ELÄ EPÄRÖI PYYTÄÄ APUA

Keskusteluissa, varsinkin vertaistuellisissa, on hyvä tiedostaa että ne voivat herättää tunteita. Vanhoja asioita voi muistua mieleen. Keskustelut olisi hyvä aina lopettaa jokapäiväisiin hyviin, hyvää mieltä tuottaviin asioihin. Palata tähän hetkeen ja suunnata ajatukset tulevaan, mukaviin asioihin ja tekijöihin.